Pientä sievää Ruotsia

Sweden the sweetie

Ennen kuin maassa lojuvat omenat ja pihakiviprojekti vievät taas mukanaan, laitan tänne niitä lupaamiani kuvia itkettävän kauniista Ruotsista, jonka kautta muinainen autoretkemme Saksaan eteni. Kotimatkalla yövyttiin suloisessa Landskronasta, jonka siirtolapuutarhoista muistinkin lukeneeni jutun jostakin puutarhalehdestä juuri ennen reissua. Ihana oli. Hotellimme Hamnhotellet Kronan aivan satamassa oli syötävän suloinen sekin. Landskronaan ennätettiin tutustua vain pitkän pitsansulatteluiltakävelyn verran, kun heti aamusta otettiin suunta kohti Tukholmaa. Toki matkalla pysähdyttiinkin, pisin tauko pidettiin kauniiksi tietämässäni Grännassa, tuossa polkkakarkkien synnyinkodissa.

 

Tietenkin Landskronassakin on linna, ja vielä vaaleanpunainen!

The last stop on this summer's roadtrip was in Sweden. We stayed the last night on dry land in picturesque Landskrona, which is located seaside and has a pink castle on lovely gardens. On our way to Stockholm we had time for a stop at equally pretty Gränna.

Vain pieni, vaatimaton puutarhamökki. Just a tiny, modest garden cottage, the Swedish way...

Hulluna portteihin. Crazy about these gates.

 

 

Aamulla huristeltiin pitkä pätkä Eurooppanelosta ja saavuttiin suloiseen Grännaan.

Next morning it was a lot of sitting in a car and then we were in sweet Gränna.

 

Uimapaikka. Care for a swim?

Koti-ikävä iski tämän näyn edessä. Got a little homesick with this sight...

No sitten taas ajeltiin, kunnes tultiin Tukholmaan. Then it was driving again, all the way to Stockholm.

 

Eivätkä kesän matkat vielä siihen loppuneet! Pohjois-Karjalaan ennätettiin parikin kertaa, ja Tallinnassakin piipahdin. Myös Nessin kesäkuvia on kertynyt tolkuton määrä, joten seuraava postaus sitten varmaan niistä...

Holiday is now of course over, but I have plenty of photos of summer in Finland as well as some of Tallinn - and of course tons of Nessi awaiting!

Mukavaa sunnuntaita, täällä on luvassa ainakin pihatöitä ja toivottavasti vähän ravintolapäivääkin!

Have a lovely Sunday! I'm of to the outdoors!

 

Posted with Blogsy

Majakkamestarin tytär - luettua

About The Daughter of a Lighthouse master - a bookish post

Kirjojen käypä käyttötapa. This is really what you need books for.

Ehkä yllättävää, että havahduin Ann Rosmaniin vasta muutama vuosi esikoissuomennoksen jälkeen. Kun Läckbergit, Marklundit, Janssonit, Jungstedit ja Larssonit on kaikki luettu, mitä ruotsalaisen naisdekkarin ystävälle jää jäljelle? Rosman sopii mainiosti jonon jatkoksi - riittävän samantyyppistä, että lukija viihtyy, ja toisaalta riittävän erilainen päähenkilö, että kaikki ei tunnu vain vanhan toistolta.

Apparently Ann Rosman's books haven't been translated into English yet. You can read them in any Scandinavian language, German, Spanish or French. If you like any of the other Swedish female crime novelists, I don't see why you wouldn't like Rosman as well. Enough like the others, but the main charachter is different enough to be interesting.

Päähenkilö on Karin Adler, innokas purjehtija ja ammatiltaan poliisi. Kätevää - se tekee rikosten tutkimisen hänelle luontevaksi. Marklundin ja Läckbergin sankarittarillahan on vähän sellainen ongelma, että he sotkeutuvat asioihin, jotka eivät heille kuulu. Tässä Adler saa ensimmäisen tutkinnan johtaakseen, kun Pater Noster -majakan kellarista löytyy siellä jo pitkään muhinut ruumis. Vanhat salaisuudet tongitaan pinnalle ja pahikset jäävät kiinni tietenkin uskomattoman sattuman ansiosta.

Meri on vahvasti läsnä kirjassa ja Adlerin elämässä, tämä kun muuttaa asumaankin veneeseensä. Näitä kun lukee, tekee jotenkin mieli päästä kiertämään Ruotsia, kaikkia kirjoissa kuvattuja suloisia rannikkokyliä. Marstrandissa näyttää olevan linna, sieviä puutaloja, rantaviivaa ja toden totta majakoita. Piristävää tässä kirjassa on myös Adler; naisdekkarin päähenkilö, joka elelee itsekseen veneessä, jolloin lukijaa ei rasiteta arkisilla lastenhoito-ongelmilla tai vastaavalla. Myös merielämä kiehtoo tällaista sisämaan asukkia.

The maincharachter is Karin Adled, a crime detective and an enthusiastic sailor. Solving crimes goes with her job, which is handy, unlike in Liza Marklund's or Camilla Läckberg's books, where the heroines are putting their nose where it doesn't really belong. In this book Adler gets her first very own case, when a body is found at a cellar of a lighthouse. Old secrets see the daylight, and an incredible coincidence helps to solve the case.

Ocean is a big part of the book. The plot takes place in it and near it, and it's a huge part of Adler's life, when she even lives in her boat. I wouldn't mind visiting Sweden and all these lovely seaside locations I've learned about in these books... This Marstrand seems to have a castle, cute wooden houses and, indeed, lighthouses. Karin Adler is a refreshing maincharachter for this sort of a book: she's single and lives in a boat, so the reader doesn't have to know about her babysitter problems or such.

No, majakat on aina ihania, mutta on niitä muuallakin kuin Ruotsissa. Tämä pikkuinen on New Yorkissa. Lighthouse is always a good idea, but luckily you don't have to go to Sweden to see them. This tiny thing is in NYC.

 

Posted with Blogsy