keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Majakkamestarin tytär - luettua

About The Daughter of a Lighthouse master - a bookish post

Kirjojen käypä käyttötapa. This is really what you need books for.

Ehkä yllättävää, että havahduin Ann Rosmaniin vasta muutama vuosi esikoissuomennoksen jälkeen. Kun Läckbergit, Marklundit, Janssonit, Jungstedit ja Larssonit on kaikki luettu, mitä ruotsalaisen naisdekkarin ystävälle jää jäljelle? Rosman sopii mainiosti jonon jatkoksi - riittävän samantyyppistä, että lukija viihtyy, ja toisaalta riittävän erilainen päähenkilö, että kaikki ei tunnu vain vanhan toistolta.

Apparently Ann Rosman's books haven't been translated into English yet. You can read them in any Scandinavian language, German, Spanish or French. If you like any of the other Swedish female crime novelists, I don't see why you wouldn't like Rosman as well. Enough like the others, but the main charachter is different enough to be interesting.

Päähenkilö on Karin Adler, innokas purjehtija ja ammatiltaan poliisi. Kätevää - se tekee rikosten tutkimisen hänelle luontevaksi. Marklundin ja Läckbergin sankarittarillahan on vähän sellainen ongelma, että he sotkeutuvat asioihin, jotka eivät heille kuulu. Tässä Adler saa ensimmäisen tutkinnan johtaakseen, kun Pater Noster -majakan kellarista löytyy siellä jo pitkään muhinut ruumis. Vanhat salaisuudet tongitaan pinnalle ja pahikset jäävät kiinni tietenkin uskomattoman sattuman ansiosta.

Meri on vahvasti läsnä kirjassa ja Adlerin elämässä, tämä kun muuttaa asumaankin veneeseensä. Näitä kun lukee, tekee jotenkin mieli päästä kiertämään Ruotsia, kaikkia kirjoissa kuvattuja suloisia rannikkokyliä. Marstrandissa näyttää olevan linna, sieviä puutaloja, rantaviivaa ja toden totta majakoita. Piristävää tässä kirjassa on myös Adler; naisdekkarin päähenkilö, joka elelee itsekseen veneessä, jolloin lukijaa ei rasiteta arkisilla lastenhoito-ongelmilla tai vastaavalla. Myös merielämä kiehtoo tällaista sisämaan asukkia.

The maincharachter is Karin Adled, a crime detective and an enthusiastic sailor. Solving crimes goes with her job, which is handy, unlike in Liza Marklund's or Camilla Läckberg's books, where the heroines are putting their nose where it doesn't really belong. In this book Adler gets her first very own case, when a body is found at a cellar of a lighthouse. Old secrets see the daylight, and an incredible coincidence helps to solve the case.

Ocean is a big part of the book. The plot takes place in it and near it, and it's a huge part of Adler's life, when she even lives in her boat. I wouldn't mind visiting Sweden and all these lovely seaside locations I've learned about in these books... This Marstrand seems to have a castle, cute wooden houses and, indeed, lighthouses. Karin Adler is a refreshing maincharachter for this sort of a book: she's single and lives in a boat, so the reader doesn't have to know about her babysitter problems or such.

No, majakat on aina ihania, mutta on niitä muuallakin kuin Ruotsissa. Tämä pikkuinen on New Yorkissa. Lighthouse is always a good idea, but luckily you don't have to go to Sweden to see them. This tiny thing is in NYC.




 

3 kommenttia:

  1. Aina jaksaa pienen runon verran... Mie yritän rauhoittua aina iltaisen lukemalla edes vähän. Mulla on aina monta kirjaa menossa, joku saattaa olla kesken vuodenkin ja jonkun ahmaisen päivässä

    VastaaPoista
  2. Aattelin, että näppis jumii, mutta onko se sittenkin koko blogspot, kun katkaisi miun viestin. No enivei, jos nyt haluaisit koettaa ennättää lukea jotain, niin sulle suosittelisin Mari Mörön Vapaasti versoo tms. En ole lukenut sitä itse, mutta hänen kolumnejaan lehdistä kyllä, ja tuo kirja voisi olla sulle avuksi multasormen syyhytykseen... Sitten voi vielä vierailla Mörön puutarhassa, se on vissiin jossain Mikkelin seutuvilla.

    VastaaPoista